”onko minulla jotain kauheaa vihaa sisällä? Joku kauhea peto ja hirviö joka tulee tiivisteiden läpi? Samalla tavalla kuin mutsilla, kun sen naama yhtäkkiä vääristyi vihasta ja vittuilusta? Kaikki se mitä en halua olisi minussa, sisällä? Kaikki se mitä oli mutsissa olisi minussa? Kun kirosanat tulvahtaa. Kun viha ravistelee minua sisältä. Räjähtävä tunne rintalastassa ja takaraivossa. Kun ajatukset tulvii tajuntaan.
Muistan mitä äiti puhui, kauheita asioita. Vihan vallassa käytti kaikki työkalut satuttaakseen eniten. Se viimeinen sana. Sama tunne tulee joskus itselle. Vihan liekki joka polttelee sisälläni. Hävettää ajatella sellaisia. Ajatukset hävettää. Kun asiat ei toimi miten haluaisin. Mä en osaa käsitellä sitä. On saatanan hankalaa kun haluaisi kontrolloida kaikkea.
Kontrollin halu on yhä, mutta nyt tiedostan sitä. Ja tiedostan että kaikkea ei voi kontrolloida. Joistain asioista täytyy joskus vaan päästää irti. Kontrollin halu on joskus melkein käsin kosketeltavissa, osaan jo hillitä sitä. Pinna kestää sen. Pää kestää sen. Ymmärrän itseäni taas hiukan enemmän kuin eilen.
”Levoton sydämeni
hakkaa tajuntaani.
korppi iskee nokalla silmäni
ja kukaan ei kuule mitään.
Öljyä valuu suusta
kauhua kainaloista.
Turtunut ruumis
janoaa tunnetta.
Siellä missä asuu pimeys ja tuho,
siellä asuu myös kauhu.
Tunnetko sen kylmyyden,
missä asuu liekki?
Traumaselviytyjä 