Traumankantaja

Olen kantanut traumaa koko elämäni ajan. Varmasti kannan sitä yhä, mutta nyt taakka on jo paljon keveämpi. Trauma on muuttanut suhtautumiseni elämään ja ihmisiin. Trauma on muovannut minusta sen mitä nyt olen. Trauma on vääristänyt kuvani, sen miten katson elämää.

Aikaisemmin traumalasien läpi katsominen oli hajottavaa. Se hajoitti minua sisältä ja se hajotti kaikkea ympäriltäni. Olen sanonut että enää en katso elämää traumalasien läpi, mutta jollain tasolla kai vieläkin katson, mutta jokin on muuttunut. Nyt näen myös kauneutta. Varsinkin kompleksisesti traumatisoitunut ihminen ei yleensä näe kauneutta elämässä samalla tavalla kuin tasapainoisen elämän elänyt henkilö.

Kerron tänne tarinani. Kerron sen siksi että joku muu voisi löytää apua, voisi löytää toivoa. Kerron siksi, että ammattilaiset saisivat työkaluja traumatisoituneen kohtaamiseen, sillä se ei ole itsestäänselvyys. Saisivat työkaluja auttamiseen ja rinnalla kulkemiseen. Kohtaamiseen ja läsnäolemiseen. Kerron siksi, että puolisot ymmärtäisivät ja läheiset jaksaisivat.

Kerron siksi että voisin pelastaa jonkun.

Kaikki valokuvat sivuilla ovat omia otoksiani kauneudesta.